Etelänhopeatäplä

Argynnis laodice · Siipien kärkiväli: 48–62 mm (Medium, Suuri) Harvinainen

Etelänhopeatäplä on suuri, kelta-punainen perhonen, jolla on pyöristetyt siivet. Sen varmin tunnusmerkki on takasiiven alapuoli, jonka ohut valkoinen viiva jakaa kahteen osaan: vihreänkeltaiseen sisäpuoleen ja vaalean punaharmaaseen ulkopuoleen, jossa on vaaleanpunainen sävy. Se elää kosteilla, hieman varjoisilla niityillä metsän läheisyydessä. ↓ Lue lisää siitä

Etelänhopeatäplä
Etelänhopeatäplä

Lentoaika

maa huh tou kes hei elo syy lok mar
Lentäminen tällä hetkellä tänään

Levinneisyys

Voidaan sekoittaa

Tundrahopeatäplä
Tundrahopeatäplä
🦋
Lehtohopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Angervohopeatäplä
Angervohopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Keisarinviitta
Keisarinviitta
Rinnehopeatäplä
Rinnehopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Suohopeatäplä
Suohopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Ketohopeatäplä
Ketohopeatäplä
Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä
Helmihopeatäplä
Helmihopeatäplä
Purohopeatäplä
Purohopeatäplä

Lajin kuvaus

Etelänhopeatäplä (Argynnis laodice) on suuri päiväperhonen. Uroksen siipien yläpuoli on kelta-punainen, ja sen mustat täplät ovat pyöreämpiä kuin samankaltaisilla lajeilla; etusiiven alaosassa on kaksi pitkänomaista, tummaa tuoksuskaalojen paksuuntumaa siiven uurteiden varrella. Naaraan siivet ovat enemmän ruskeankeltaiset, ja sen etusiiven reunassa lähellä kärkeä on pieni valkoinen täplä. Molemmilla sukupuolilla on pyöristymisemmät siivet ja suuremmat takasiivet kuin useimmilla samankaltaisilla lajeilla. Takasiiven alapuoli on helposti tunnistettavissa, koska se on jaettu kahteen puolikkaaseen ohuella, valkoisella, lähes suoralla viivalla. Sisempi puolisko on vaaleankeltainen tai vihreänkeltainen, ja siinä on kaksi vaaleanruskeaa, lankamaista poikkiviivaa, kun taas ulompi puolisko on vaaleanpunaharmaa, ja siinä on epäselvät reunakuviot sekä heikko violetti tai voimakkaampi vaaleanpunainen sävy. Laji elää metsäisillä alueilla kosteilla, hieman varjoisilla ja tuulelta suojatuilla niityillä, joilla on monipuolinen kasvisto. Lentokausi kestää heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Uros on erittäin nopea lentäjä ja näyttää lennossa usein vaaleammalta, kun taas naaras liukuu lähempänä maata hitaammilla siivenlyönneillä. Perhoset etsivät mielellään mettä muun muassa ohdakkeista. Naaras munii munat yksitellen hajallaan orvokkeihin. Toisin kuin useimmat samankokoiset lajit, toukka syö myös ennen talvehtimistaan toisessa tai kolmannessa kehitysvaiheessa. Keväällä toukat ovat täysin yöaktiivisia ja kasvavat alkukesään asti, jolloin ne koteloituvat roikkuen matalalla kasvillisuudessa. Kanta vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen.
↑ Huipulle

Muut maat

Perhosen nimi muissa maissa

Tanska
Østlig perlemorsommerfugl