Kääpiöhopeatäplä

Boloria improba · Siipien kärkiväli: 26–35 mm (Pieni, Medium) Harvinainen

Kääpiöhopeatäplä on pieni, kellanharmaa perhonen ja yksi lajinsa pienimmistä. Se elää viileässä tundrassa, jossa kasvaa matalia pajupensaita, ja lentää matalalla ja nopeasti maanpinnan yläpuolella. Se on aktiivinen vain auringonpaisteessa, esiintyy hyvin paikallisesti ja elää aikuisena vain noin viikon. ↓ Lue lisää siitä

Kääpiöhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä

Lentoaika

maa huh tou kes hei elo syy lok mar
tänään

Levinneisyys

Voidaan sekoittaa

Tundrahopeatäplä
Tundrahopeatäplä
🦋
Lehtohopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Angervohopeatäplä
Angervohopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Keisarinviitta
Keisarinviitta
Rinnehopeatäplä
Rinnehopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Suohopeatäplä
Suohopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Ketohopeatäplä
Ketohopeatäplä
Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä
Helmihopeatäplä
Helmihopeatäplä
Purohopeatäplä
Purohopeatäplä

Lajin kuvaus

Kääpiöhopeatäplä (Boloria improba) on pieni päiväperhonen ja yksi lajinsa pienimmistä. Yläpuoli on kellanharmaa, yleensä punakeltaisilla sävyillä lähempänä etusiiven ulkoreunaa ja laajemmin takasiivessä, jossa on myös valkeahko täplä etureunassa. Kuviointi on hämärästi harmaamusta, ja vastakuoriutuneilla yksilöillä karvoituksessa on violetti sävy. Takasiiven alapuolen kuviointi on ulommassa puoliskossa melko epäselvä, kun taas sisemmässä puoliskossa on vaalea, ruskehtava poikkijuova, joka on etureunasta puhtaan valkoinen. Laji elää viileässä tundrassa kosteissa paikoissa, joissa kasvaa matalaa pajupensaikkoa. Sitä esiintyy erityisesti loivasti kalteilla maastoilla pienten kalliokumpujen ympärillä, missä kuivemmat nummet vuorottelevat kosteiden alueiden kanssa. Munat munitaan yksitellen, ja kehityskierto kestää kaksi vuotta, joten toukka talvehtii kahdesti. Lentoaika osuu yleensä kesän puoliväliin, mutta varhaisen kevään jälkeen perhonen voi ilmestyä jo alkukesällä. Urokset partioivat nummella matalalla maanpinnan yläpuolella etsien naaraita, minkä vuoksi niitä on vaikea seurata silmillä. Naaraat istuvat liikkumattomampina paljaalla maalla tai isäntäkasvilla. Laji on hyvin paikallinen, ja sen määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Se on aktiivinen vain suorassa auringonpaisteessa, liikkuu harvoin yli viisikymmentä metriä ja elää aikuisena vain noin viikon.
↑ Huipulle

Muut maat

Perhosen nimi muissa maissa

Tanska
Dværgperlemorsommerfugl
Norja
Dvergperlemorvinge
Ruotsi
Dvärgpärlemorfjäril