Niittyhopeatäplä

Boloria selene · Siipien kärkiväli: 33–44 mm (Pieni, Medium)

Niittyhopeatäplä on keskikokoinen perhonen, jonka siipien kärkiväli on 33-44 millimetriä ja jossa on kauniit oranssit siivet, joissa on tyypillinen täplikäs kuvio. Toukka on erikoistunut orvokkeihin, ja se talvehtii puolivalmiina ennen kuin se jatkaa kehitystään keväällä. ↓ Lue lisää siitä

Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä

Lentoaika

maa huh tou kes hei elo syy lok mar
tänään

Levinneisyys

Voidaan sekoittaa

Ratamoverkkoperhonen
Ratamoverkkoperhonen
Tundrahopeatäplä
Tundrahopeatäplä
🦋
Lehtohopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Angervohopeatäplä
Angervohopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Keisarinviitta
Keisarinviitta
Rinnehopeatäplä
Rinnehopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Suohopeatäplä
Suohopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Ketohopeatäplä
Ketohopeatäplä
Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä
Helmihopeatäplä
Helmihopeatäplä
Purohopeatäplä
Purohopeatäplä

Lajin kuvaus

Niittyhopeatäplä (Boloria selene) on keskikokoinen perhonen, jonka siipien kärkiväli on 33–44 mm; naaraat ovat hieman uroksia suurempia. Yläpuoli on lämpimän oranssi, ja siinä on mustia täpliä ja raitoja. Alapuoli on vieläkin koristeellisempi, ja siinä on oransseja, punaisia ja ruskehtavia värejä sekä selvä kuvio valkoisista ”helmistä” siiven reunaa pitkin – tästä juontuu lajin tyypillinen nimi. Suuri, keskellä oleva musta täplä kummassakin siivessä ja mustat, sahalaitaiset reunat auttavat erottamaan lajin muista samankaltaisista perhosista. 
Laji suosii kosteita, avoimia luontoalueita, kuten niittyjä ja aukeita, joissa sen suosikkiravintokasvi kasvaa. Toukka elää nimittäin yksinomaan orvokkeilla. Munat munitaan keväällä orvokkien päälle tai lähelle, ja toukat kuoriutuvat loppukesästä alkusyksyyn. Ne ovat aktiivisimpia yöllä. Toukat talvehtivat puolikasvuisina kuivuneiden lehtien seassa ja jatkavat kehitystään seuraavana keväänä. 
Niittyhopeatäplä lentää tyypillisesti kahdessa sukupolvessa vuodessa. Laji on taantumassa monissa paikoissa Euroopassa sopivien luontotyyppien häviämisen seurauksena, ja populaatio on joillakin alueilla pienentynyt jopa 80 %.
↑ Huipulle

Muut maat

Perhosen nimi muissa maissa

Tanska
Brunlig perlemorsommerfugl
Norja
Brunflekket perlemorvinge
Saksa
Braunfleckiger Perlmuttfalter
Alankomaat
Zilveren maan
Yhdistynyt kuningaskunta
Small pearl-bordered fritillary
Puola
Dostojka selene
Ranska
Petit collier argenté
Ruotsi
Brunfläckig pärlemorfjäril