Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä on keskikokoinen, kelta-punainen perhonen, jolla on pyöristetyt siivet. Selkeä tunnusmerkki on takasiiven alapuoli, jossa on kuusi yhtä suurta mustaa rengasta, joiden keskellä on valkoinen piste. Se elää suurilla, avoimilla soilla. ↓ Lue lisää siitä
Lentoaika
maa
huh
tou
kes
hei
elo
syy
lok
mar
tänään
Levinneisyys
Voidaan sekoittaa
Tundrahopeatäplä
🦋
Lehtohopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Angervohopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Keisarinviitta
Rinnehopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Suohopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Ketohopeatäplä
Helmihopeatäplä
Purohopeatäplä
…
◀ ▶
Lajin kuvaus
Rämehopeatäplä (Boloria eunomia) on keskikokoinen päiväperhonen, jonka uros ja naaras ovat ulkonäöltään samankaltaisia, mutta naaras on hiukan suurempi. Yläpuoli on kelta-punainen, ja siinä on ohut mutta selvä musta kuviointi; siivet ovat pyöristettyjä verrattuna samankaltaisiin lajeihin. Luotettavin tunnusmerkki löytyy takasiiven alapuolelta, jossa on suuret valkoiset reunatäplät ja kuusi yhtä suurta mustaa rengasta, joiden keskellä on valkoiset ytimet ulommassa keskikentässä. Muna on vaaleanvihreä, myöhemmin kellanvihreä, ja toukka on harmaanruskea tai tumman hopeanharmaa, ja siinä on leveä valkoinen sivuraita. Laji elää suuremmilla, avoimilla soilla eteläisillä alueilla ja vaatii asteittain vähemmän kosteikkojen kokoa pohjoisemmaksi mentäessä, missä se ulottuu koivuvyöhykkeelle asti. Lentokausi ajoittuu etelässä kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin ja alkaa hieman myöhemmin pohjoisessa, missä perhosia voi sateisina kesinä nähdä jopa elokuun loppupuolelle asti. Urokset partioivat matalalla ja nopealla lennolla avoimen suopinnan yllä etsien vastakuoriutuneita naaraita. Naaras munii munat pieninä ryhminä, ja ne kuoriutuvat kahden–kolmen viikon kuluttua. Toukat elävät aluksi muutaman yksilön ryhmissä ja ravintonsa ne saavat muun muassa karpaloista. Ne talvehtivat käpristyneissä, kuivuneissa lehdissä ja jatkavat kasvuaan keväällä, ennen kuin ne koteloituvat roikkuen maanläheisissä yrtteissä.
↑ Huipulle
Muut maat
Perhosen nimi muissa maissa
- Tanska
- Sortringet perlemorsommerfugl
- Norja
- Ringperlemorvinge
- Ruotsi
- Svartringlad pärlemorfjäril