Rämehopeatäplä

Boloria eunomia · Siipien kärkiväli: 32–38 mm (Pieni, Medium)

Rämehopeatäplä on keskikokoinen, kelta-punainen perhonen, jolla on pyöristetyt siivet. Selkeä tunnusmerkki on takasiiven alapuoli, jossa on kuusi yhtä suurta mustaa rengasta, joiden keskellä on valkoinen piste. Se elää suurilla, avoimilla soilla. ↓ Lue lisää siitä

Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä
Rämehopeatäplä

Lentoaika

maa huh tou kes hei elo syy lok mar
tänään

Levinneisyys

Voidaan sekoittaa

Tundrahopeatäplä
Tundrahopeatäplä
🦋
Lehtohopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Niittyhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Kääpiöhopeatäplä
Angervohopeatäplä
Angervohopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Tunturihopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Muurainhopeatäplä
Keisarinviitta
Keisarinviitta
Rinnehopeatäplä
Rinnehopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Orvokkihopeatäplä
Suohopeatäplä
Suohopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Rahkahopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Etelänhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pohjanhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Pursuhopeatäplä
Ketohopeatäplä
Ketohopeatäplä
Helmihopeatäplä
Helmihopeatäplä
Purohopeatäplä
Purohopeatäplä

Lajin kuvaus

Rämehopeatäplä (Boloria eunomia) on keskikokoinen päiväperhonen, jonka uros ja naaras ovat ulkonäöltään samankaltaisia, mutta naaras on hiukan suurempi. Yläpuoli on kelta-punainen, ja siinä on ohut mutta selvä musta kuviointi; siivet ovat pyöristettyjä verrattuna samankaltaisiin lajeihin. Luotettavin tunnusmerkki löytyy takasiiven alapuolelta, jossa on suuret valkoiset reunatäplät ja kuusi yhtä suurta mustaa rengasta, joiden keskellä on valkoiset ytimet ulommassa keskikentässä. Muna on vaaleanvihreä, myöhemmin kellanvihreä, ja toukka on harmaanruskea tai tumman hopeanharmaa, ja siinä on leveä valkoinen sivuraita. Laji elää suuremmilla, avoimilla soilla eteläisillä alueilla ja vaatii asteittain vähemmän kosteikkojen kokoa pohjoisemmaksi mentäessä, missä se ulottuu koivuvyöhykkeelle asti. Lentokausi ajoittuu etelässä kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin ja alkaa hieman myöhemmin pohjoisessa, missä perhosia voi sateisina kesinä nähdä jopa elokuun loppupuolelle asti. Urokset partioivat matalalla ja nopealla lennolla avoimen suopinnan yllä etsien vastakuoriutuneita naaraita. Naaras munii munat pieninä ryhminä, ja ne kuoriutuvat kahden–kolmen viikon kuluttua. Toukat elävät aluksi muutaman yksilön ryhmissä ja ravintonsa ne saavat muun muassa karpaloista. Ne talvehtivat käpristyneissä, kuivuneissa lehdissä ja jatkavat kasvuaan keväällä, ennen kuin ne koteloituvat roikkuen maanläheisissä yrtteissä.
↑ Huipulle

Muut maat

Perhosen nimi muissa maissa

Tanska
Sortringet perlemorsommerfugl
Norja
Ringperlemorvinge
Ruotsi
Svartringlad pärlemorfjäril