Suokeltaperhonen

Colias palaeno · Siipien kärkiväli: 47–54 mm (Medium)

Suokeltaperhonen on kaunis perhonen, jonka uros on sitruunankeltainen ja naaras valkeahko. Molemmilla on siivissä leveät, selkeät mustat reunat, jotka erottuvat selvästi, kun perhonen lentää. Se elää ravinneköyhillä soilla ja suolla metsäalueilla. ↓ Lue lisää siitä

Suokeltaperhonen
Suokeltaperhonen
Suokeltaperhonen
Suokeltaperhonen
Suokeltaperhonen
Suokeltaperhonen

Lentoaika

maa huh tou kes hei elo syy lok mar
tänään

Levinneisyys

Voidaan sekoittaa

Auroraperhonen
Auroraperhonen
Sitruunaperhonen
Sitruunaperhonen
Tummavirnaperhonen
Tummavirnaperhonen
Lanttuperhonen
Lanttuperhonen
Sinappiperhonen
Sinappiperhonen
Lapinkeltaperhonen
Lapinkeltaperhonen
Naurisperhonen
Naurisperhonen
Virnaperhonen
Virnaperhonen
Pihlajaperhonen
Pihlajaperhonen
Kaaliperhonen
Kaaliperhonen

Lajin kuvaus

Suokeltaperhonen (Colias palaeno) on keskikokoinen päiväperhonen. Uroksen siivet ovat sitruunankeltaiset tai vaaleamman keltaiset, kun taas naaraan siivet ovat valkoiset ja niissä on heikko turkoosinvihreä sävy. Molemmilla sukupuolilla on siivissä leveät mustat tai mustanruskeat reunat, jotka näkyvät selvästi lennossa, ja naaraalla reuna on sisäpuoleltaan vähemmän terävästi rajattu. Etusiiven täplä on pieni ja musta, ja siinä on valkoinen ydin, mutta se puuttuu usein kokonaan. Takasiiven alapuoli on rikkikeltainen, ja siinä on vaihtelevasti tummanvihreää pölyä sekä valkoinen täplä. Toukka on oliivinvihreä, ja sillä on vihreä pää sekä selvä keltainen sivuraita. Laji ei ole erityisen nirso ja elää monenlaisilla ravinneköyhillä niityillä ja soilla metsäalueilla. Uroksia nähdään useammin metsäteiden varrella tai muissa paikoissa, joissa on runsaammin mettä kuin itse pelloilla, ja ne partioivat pitkiä matkoja etsiessään naaraita. Naaraita kositaan hitaalla lennolla, jonka aikana uros yrittää koko ajan lentää naaraan edessä ja saada tämän paritteluhaluiseksi tuoksuhormoneillaan. Esileikki vie parin usein korkealle ilmaan, mutta varsinainen parittelu tapahtuu alhaalla kasvillisuuden seassa. Naaras munii munat yksitellen muun muassa mustikanlehtien yläpuolelle. Pieni toukka syö latvalehtiä, talvehtii ja kasvaa täyteen mittaansa keväällä. Kotelo on hyvin naamioitunut oksien alapuolella. Laji ei ole erityisen paikkauskollinen, minkä vuoksi sen on vaikea selviytyä metsäalueilla, joissa on vain vähän kosteikkoja.
↑ Huipulle

Muut maat

Perhosen nimi muissa maissa

Tanska
Mosehøsommerfugl
Norja
Myrgulvinge
Ruotsi
Svavelgul höfjäril