Suokirjosiipi

Pyrgus centaureae · Siipien kärkiväli: 26–31 mm (Pieni, Medium)

Suokirjosiipi on pieni perhonen, jolla on mustanruskeat siivet ja suuret, selvärajaiset valkoiset täplät, jotka tekevät siitä vaaleamman kuin useimmat samankaltaiset lajit. Pohjoisissa yksilöissä karvoitus on tiheää ja vaaleaa, joten siivet näyttävät harmaavihreiltä. Se elää soilla ja muilla kosteilla alueilla. ↓ Lue lisää siitä

Suokirjosiipi
Suokirjosiipi

Lentoaika

maa huh tou kes hei elo syy lok mar
tänään

Levinneisyys

Voidaan sekoittaa

Tummakirjosiipi
Tummakirjosiipi
Mansikkakirjosiipi
Mansikkakirjosiipi

Lajin kuvaus

Suokirjosiipi (Pyrgus centaureae) on pieni päiväperhonen, jonka uros ja naaras ovat ulkonäöltään samankaltaisia. Siipien yläpuoli on mustanruskea, ja siinä on suuria, selkeitä valkoisia täpliä sekä harmaata karvoitusta. Pohjoisimmista alueista peräisin olevilla yksilöillä karvoitus on tiheämpää ja vaaleampaa, joten siivet näyttävät enemmän vihertävän harmaalta tai valkoharmaalta. Etusiipien valkoiset täplät ovat terävästi rajattuja, kun taas takasiiven yläpinnalla on pienempiä ja himmeämpiä täpliä. Alapuoli on mustanruskea, ja siinä on valkoisia raitoja ja valkoisia täpliä. Laji elää soilla ja muilla kosteilla alueilla sekä metsän alaravinnolla että hieman puurajan yläpuolella. Eteläisemmillä alueilla lentoaika on kesäkuun toisesta viikosta kuukauden loppuun, kun taas pohjoisempana se alkaa asteittain myöhemmin. Lentokausi on usein lyhyt pienillä, eristyneillä elinpaikoilla. Urokset käyttävät sekä partiointia että paikallaan pysymistä etsiessään parittelukumppania. Yleensä laji pysyttelee kosteilla alueilla, mutta siellä missä nämä muuttuvat avoimemmaksi ja kuivemmaksi maastoksi, perhoset vierailevat myös kukissa. Naaras munii munat yksitellen suolla kasvavalle matalalle marjakasville (Rubus chamaemorus). Toukan kehityksestä tiedetään vain osittain, mutta toukat elävät todennäköisesti kietoutuneiden lehtien muodostamassa pesässä, ja pohjoisessa kehitys on luultavasti monivuotista.
↑ Huipulle

Muut maat

Perhosen nimi muissa maissa

Tanska
Multebærbredpande
Norja
Moltesmyger
Ruotsi
Myrvisslare